Aamukampa pula-aikana

Pidän syksystä. Pirteän värisistä maahan pudonneista ja putoilevista lehdistä. Sateen ropinasta ikkunalautaa vasten. Pimeistä viileistä illoista. Joka aamuisesta jännityksestä sälekaihtimia avatessa, mitä jos ulkona onkin valkoinen lumipeite.

Vaikka vuodenaika on mieleinen, on pakko tehdä tunnustus. Aamukampani laskee viikkoja joululomaan. Niitä on vielä tämän viikon loputtua 7 jäljellä. Masennus, paniikki ja ahdistus. 7 viikkoa, ja koska yleensä niistä toisiksi viimeisimmällä on tenttiputki, tarkoittaa se sitä, että aikaa on tämän viikon jälkeen noin 5 viikkoa ennen niitä yövalvomisia. Hetkinen, siis valvottuahan tässä tulee jo nyt yötämyöten. Mistä sitä repii vielä muutaman ylimääräisen tunnin vuorokauteen???

Onneksi tämän viikon jälkeen on kesälomaan matkaa enää 24 viikkoa. Lomia ei ole sisällytetty tuohon lukuun, eli kesäihmiset, ei se rantakeli ihan niin pian ole täällä!! Mutta valoa tunnelin päässä kyllä. Vähän ihmetyttää kyllä... Alun perin ajattelin, että kurssithan on kaikki suoritettuna sitten tämän vuoden jälkeen. Ja nyt olis puoli vuotta aikaa ja aikaiseksi ei saa mitään. Motivaatio on kateissa pahemman kerran ja tekisi mieli vaan paeta. Paeta ja kadota. Mutta ei se hyödyttäisi mitään tai ketään, tosin tällä hetkellä motivaatiopulan syövereissä en näe mitään järkeä tälle opiskelullekaan.

Unipula, rahapula, motivaatiopula, vapaa-ajan pula... PULA-AIKA varsinainen kyllä!