Ymmärrän tavallaan Valentine's dayn merkityksen. Rakastavaiset saavat siirappisina julkisesti julistaa rakkauttaan, leperrellä puistoissa ja busseissa. Mutta entäs Suomessakin vietettävä ystävänpäivä? Pelkkä kaupallinen hössötys, joidenkin mielestä. Lähetetään korttia ja viestiä. Joku tienaa rahaa. How cool is that?
Jotkut ovat sitä mieltä, että ei pitäisi erikseen olla mitään ystävänpäiviä, vaan ystäviä tulisi muistaa ja kunnioittaa joka päivä ihan yhtä paljon. Samalla kaavalla jos ajatellaan, miksi ihmeessä on äitienpäivä, isänpäivä, itsenäisyypäivä? Entäpäs pääsiäinen, ja joulu? Eikö näitäkin asioita voi muistella jokaikisenä päivänä?
Ja hääthän se vasta kaupallinen juhla onkin. Hääpari ostaa puvut ja koristeet, vuokraa tilat ja pitopalvelut kestitäkseen ystäviä ja sukulaisia vain siksi, että tunnustavat toisilleen rakkautta. Miksi mennä naimisiin osoittaakseen sitoumuksen ja rakastamisensa? Ja etenkin, miksi muistaa hääpäiviä, kun rakasta tulisi juhlia ja arvostaa joka päivä yhtä paljon!!
No minäpä kerron. Ihmiset on niin huonoja muistamaan sitä, että toiset ihmiset on tärkeitä heille itselleen. Sen vuoksi joku fiksu ja filmaattinen heebo on keksinyt juhlistaa mitä erilaisempia päiviä, vain siksi, että paremmin muistaisimme ilmaista välittämisemme läheisille ihmisillemme.
Joku toinen heebo sen sijaan on päättänyt laittaa näillä päivillä rahoiksi. Tuskin heti alkujaan ystävänpäivänä läheteltiin tervehdyksiä tai äitienpäivänä ostettiin kukkia ja lahjoja. Aivan kuten joulukin on muuttanut merkityksensä uskonnollisesta juhlasta lahjojen jakamiseksi. Mutta that's business, what can we do. Ei ruoastakaan esi-isiemme aikaan maksettu, vaan se kerättiin itse luonnosta. Nyt ketään ei haittaa maksaa kilosta omenoita useita euroja.
Sulle laulan neiti kesäheinä...
11 vuotta sitten

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti