Vähän on aikaa edellisestä tekstistä. Silti huomaan pohtivani ikäkriiseilyä yhä edelleen. Perjantai-iltana juhliessani yhteistyökumppanin järjestämässä illassa oikein urakalla... tai oikeastaan seuraavana päivänä huomasin jälleen tuntevani oloni vanhaksi. Siis supermaksanihan toimii sen verran tehokkaasti, ettei krapulasta ole useinkaan pelkoa, mutta tätä nykyä ei vaan kroppa tahdo olla enää ennallaan juomisen jälkeen. Lihakset jumii ja särkyä on mitä ihmeellisimmissä paikoissa.
Luulin, että ihmisen täytyy olla vähintään keski-ikäinen huomatessaan vanhuuden mukanaan tuomia muutoksia kropassa, mutta näköjään 27 vuotta riittää siihen. Mitä se sitten on kun täyttää 40 tai 50, en halua edes ajatella!!! Vai eletäänkö tässä nyt tosiaan kolmenkympin kriisiä jo?
Tekstit
Sulle laulan neiti kesäheinä...
11 vuotta sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti